(One Piece vol. 46)
Lately I've been working as an intern at a local manga publisher, so naturally I've gotten my hands on tons of manga. I was catching up with One Piece and noticed how much the backgrounds had improven over time. The horror-themed Thriller Bark was especially cool! It really heightens the feel of adventure when you have rich environments to ogle at. When did Eiichiro Oda hire such hardworking assistants? That said, why can't some other popular authors do the same? I'm looking at you, Kubo. Goddamn you.
(Bleach vol. 13)
Call it minimalistic or whatever, but this just screams lazy to me. I hear it's gotten even lazier since.So because of One Piece I kind of got inspired to kill myself with backgrounds. Not that I haven't been doing that before, as I feel there's no such thing as a background too elaborate. There's always room for improvement no matter how hard I work on them. And then it gets to the point where I spend four hours inking a single panel, crying a little, thinking whether I'm wasting my time after all...
Chapter 1 was easy because 95% of the visuals were practically disposable. Random baddies in a random hideout? Piece of cake. I could just come up with characters and furniture as I went.
Figuring out the right vanishing points
is a challenge by itself
But chapter 2 is completely different. It's set in the Cypress HQ, so I have a lot more design work to do. I won't allow myself to draw a crappy location now and hope to "update" it later; it has to look good right from the start. So I've been battling the architecture like mad, and it's not even enough that I get the outside appearance done. I also want to know how the facilities are divided for different uses, and how people move around between the rooms and floors...
I haven't actually studied architecture for this project. Maybe I should've, but I figured it could be more interesting to see where my ignorance can take me. My research consists solely of keeping my eyes open on my way to work... though I don't want the city to end up looking too much like Helsinki. Personally I love both the Art Nouveau and Art Deco movements, but I don't care to really study those either. Too much work, and I start to fear the chance I'm doing it "wrong" somehow.
Thus, Santa Luison is a vaguely European city with vaguely European buildings from vague time periods. As long as it feels like a plausible and familiar environment to the average reader, I'm pretty much content.
If I remember correctly, Oda has said he mainly draws "everything that moves" himself, including not only every character but also water etc.
ReplyDeleteThat would make the backgrounds to be (almost) the only parts for his assistants to draw, so it's only appropriate to make the effort, isn't it. ;)
I must admit that I also like minimalistic (and even nonexistent) backgrounds when done correctly. They can create great atmospheres without showing everything to readers.
Though that's usually all the assistants actually draw - even in extreme cases the mangaka usually does at least the pencilling for the characters himself. Oda's work distribution is completely by the norm.
ReplyDeleteFor example, Jeremy Mauney did mostly inking, toning and Photoshop coloring when he was working for Tetsuo Hara. Like so.
I hate bleach backgrounds, they're pretty much non-existant to be honest. Mostly smoke or white pillars XD
ReplyDeleteTo be honest, I really loved bleach for about first 10 volumes, but it turned out really disappointing. Even Naruto is way better than bleach these days.
Not that either of them could ever possibly top One Piece :---D
But oh man you do such awesome work with backgrounds, and I can imagine you have such great visual memory your buildings, even if you didn't particularly study them, look really believable.
Maaria, I saw you were following my blog so came to check out yours... and I am very pleased and humbled to have someone such as yourself following me! Your art is great, and I find what you write about in your posts really interesting as well!
ReplyDeleteI will also be watching your blog :)
"...and I start to fear the chance I'm doing it 'wrong' somehow."
ReplyDeleteThis attitude is the road to hell. There are certain things you are bound to do "wrong", whatever it means, at least in the beginning; but this is simply a part of the learning process. Accept it and move on. I guess you already know this.
It is good that you are aware of this possibility, though. Why do many amateur artists, including myself, love Art Nouveau? Off to the library they go, pick up an artbook by Mucha, practice arabesques, twirls, floral patterns and pretty women in flowing dresses and that's it. I would like to inquire how many of them are actually aware of the philosophy behind the style. Art Nouveau is not simply pretty, it used to have a meaning as well, and national variations and national variations of the meaning. Show me someone who has captured the aesthetics of Art Nouveau without simply reproducing the clichés and I'll show you an awed me. Not that this has much to do with backgrounds though :P
Mun on nyt pakko sanoa, että mä ite henkilökohtaisesti pidän paljon bleachin taustoista. Pelkistetty ja selkeä tyyli sopii siihen paremmin ku liian huoliteltu ja yksityiskohtainen.
ReplyDeleteLisäksi, yksinkertaisuus voi olla kaunista! :)
Ja yotsuban taustat on mun mielestä myös todella kauniita!
Maaria, I'm amazed with your backgrounds. Can't wait to see the new album.
ReplyDeleteDo you ever use photos or such as reference, or does everything just bang into your memory as you see it? For some reason, lately I myself find it so hard to draw anything just by memory except for people and some random plants or other things I've drawn dozens of times. -__-''
Jami: Oh yeah, I just read about that too. But still, I suspect he's got some really "big name" assistant working for him instead of some random beginner.
ReplyDeleteMinimalism does work in some cases though, gotta admit...
Tsubasa: Huh, Tetsuo Hara has a gaijin assistant. The more you know...
Eva: Yeah, the first volumes are fun and even the backgrounds are decent! Anything since Soul Society looks like it's drawn with as little effort as possible :D Guess it's tough to be a mangaka.
Buildings aren't that hard to draw once you get the gist of it... And once you get past the fact that drawing a decent background can take hours. Most people simply lack the patience at first, I think. I know I did.
Patrick: Hey, thanks for following! Your works rock too (fell in love with the SFIV shops) and I'm looking forward to more :3
Pauli: Good point! I really should motivate myself to study more. Extra knowledge never hurt anyone. That said, architecture isn't really a main focus in the comic, so I don't want to stress too much about it... but maybe I'll take it more seriously in some other project.
Anonymous: Makunsa tietty kullakin :D
Riisa: Hehe, look forward to it <3
Buildings are surprisingly easy to draw without reference, there aren't that many "rules" about it except placing the doors and windows sensibly. Sometimes my imagination comes to a dead end and I have to browse some pictures to figure out how to draw a particular detail, though.
Kirjoitan taas törkeästi suomeksi... En tajua miten monilla on niin välinpitämätön suhtautuminen taustoja kohtaan. Tosin jos kiire iskee, ne jäävät usein ensimmäisenä pois.
ReplyDeleteEihän sitä taustaa tarvi jokaiseen kuvaan piirtää, ja ihan totta että joissain sarjakuvissa minimalistiset taustat toimivat... Mutta mangassa tunnutaan harrastavan hieman liikaa sitä että hahmot piirretään yksityiskohtaisesti ja taustat jätetään pois.
Välillä ei meinaa saada selvää edes siitä missä kohtaus tarkalleen tapahtuu. (Pahinta tämä on silloin kun hahmot taivastelevat jossain keskellä metsää sitä miten kaunista siellä on.) Ja ympäröivä maailma ei sillä tyylillä herää henkiin.
Yksi koulukunta on toki ajatella, että siinä missä länsimainen sarjakuva koostuu ruuduista joiden sisällä hahmot seisovat koostuu manga enemmänkin hahmoista, joiden ympärille ruutu on aseteltu. Jos piirtäjä siis on sellaisen valinnan tehnyt; monestihan hahmot saattavat seistä ruutujen ulkopuolella tai kokonaan taustattomissa ruuduissa.
ReplyDeleteAjansäästötavan ja tehokeinona käytön lisäksi minimaaliset taustat voivat toki olla myös arvovalinta. Esimerkiksi Ai Yazawallahan ei ole tapana piirtää taustoiksi kuin muutama hassu viiva Photoshopin kautta rasteroidun valokuvan päälle - ikään kuin viitteeksi. Huolella ja yksityiskohtaisesti piirretyt taustat olisivat kenties paitsi turhia myös häiritsisivät lukijan huomiota pois siitä, mikä on olennaista - hahmoista.
Jos haluaisi mennä syvälliseksi voisi nähdä tässä yhtäläisyyksiä japanin kielioppiin, jossa teemaa (yleensä lauseen substantiivia) ei tarvitse toistaa enää seuraavissa lauseissa, kunhan se on mainittu jo kerran - tai jos on jo valmiiksi selvää mistä puhutaan. Mutta lienisiköhän ylitulkintaa jo...
No, luulen että on mahdollista löytää tasapaino taustojen ja hahmojen välille myös silloin, kun hahmot ovat keskeisessä osassa... Liian täyteen tupatut ruudut eivät mua muutenkaan sytytä.
ReplyDeleteMonessa ranskalaisessa on juuri se ongelma, piirrosjälki on kyllä hienoa, mutta joka kuvassa on monimutkainen tausta ja kuvat on ahdettu tulitikkulaatikon kokoisiin ruutuihin. Joku siitäkin tykkää, mutta itselle tulee aina olo että kerronnasta häviää samalla jotain.
Tietysti jos sarjakuvan pääpaino on vain hahmoissa ja näiden päänsisäisessä elämässä ei maailmaa kannata kuvata, koska ei se sarjakuva ympäröivästä maailmasta kerro...
Jotkut vain ignooraavat taustat silloinkin kun niitä tarvitsisi ja piirtävät vain yhdennäköisiä ja -ikäisiä hahmoja poseerausasennoissa, koska mikään muu ei kiinnosta (monessa julkaistussa mangassa tällaista).
Kyllä mun mielestä Maarian töissä tasapaino toimii hyvin, ja taustat ovat ihan ehdottomia. Samoin esim jossain Eroicassa.
Tosin kun itse aloitin sarjakuvablogin, huomasin että suurin osa saaduista kommenteista oli tiivistettynä "sun pitäs piirtää rentoja päiväkirjasotkuja koska ne ovat niin eläviä" ja yritykset tehdä paremman näköistä manga(!)piirrosjälkeä eivät ole niinkään ottaneet tuulta, vaikka juuri niihin tarvitsisi eniten kritiikkiä... En sitten tiedä miten muilla, sillä en ole juurikaan yhteyksissä muihin mangavaikutteisiin piirtäjiin joten olen vähän pihalla siitä mitä kentällä tapahtuu.
Tai sit pitäisi uskoa että Suomen sarjakuvakentällä on vähän erilaiset arvot. :/
Voi voi, komenttini taisi jäädä postaamatta eilen.. Ja minä kun sitä kirjoitin hartaasti puoli tuntia.
ReplyDeleteKuitenkin, minimaaliset, olemattomat taustat ovat hyviä keskittämään kuvan fokuksen siinä tapahtuvaan asiaan. On se sitten asian tajuaminen, katseen vaihto tai teekupin nostaminen. Toisaalta, jos hahmot eivät paljoa liiku paikasta toiseen, on taustojen olemattomuus hyväksyttävää, kunhan ei lukijan ei tarvitse valkoista tuijottaa. Tässä vähän aikaa sitten Parasyteä lukiessani ajattelin, että hyvinhän tämän kaltainenkin toimii, vaikka Iwaaki on jaksanut piirtää taustoja kiitettävästi. Kolmosvolassa oli kuitenkin paras esimerkki, jossa ensin näytettiin kokoaukeaman kuvassa lintuperspektiivistä hieno kaupunki näkymä erään kerrostalon katolta, jossa päähenkilö oli. Sen jälkeen fokus siirtyi hahmon paikallaan tapahtuneeseen liikkeeseen ja dialogiin, missä taustoja ei paljoa ollut. Tapahtiu näet taivasta vasten, mutta siihen olisi joku voinut piirtää hyvän näköistä taivastakin. Mutta keskittymisen ollessa hahmon tekemisiin, (kohtaus oli intensiivinen joten hahmoon keskittyi mielellään), ei kokoaikaista taustaa tarvinnut ennen kuin toiminta siirtyi toiseen paikkaan.
Tälläistähän on enemmän. Kubolla varsinkin on tapana jättää taustoja piirtämättä, kun hahmoja kuitenkin kuvataan taivalla. Hänen tapauksessaan taustat eivät muutenkaan ole kovin näyttäviä, joten eri asia.
Eräs mangan klisee on autiomaat. Akira Toriyama ja hänen jälkeensä joukko muita, ovat romuttaneet maastoa vain sen vuoksi, että autiomaata on helpompi piirtää. Riittävätköhän Dragon ballissa kahdenkaan käden sormet tälläisten tilanteiden laskemiseen? =D
Only make backgrounds as complex or intricate as they need to be.
ReplyDeleteDetail for the sake of detail is just wasteful and detracts from the comic.
Keep in mind "Checkov's Gun" : "If you say in the first chapter that there is a rifle hanging on the wall, in the second or third chapter it absolutely must go off. If it's not going to be fired, it shouldn't be hanging there."
Ie: don't clutter up a story with things that won't be useful to the reader. In comics, which are visual storytelling - simply making complicated visuals because they're "impressive" - is just clutter to the story.
We have this mindset, where more = better. But it's not always the case.
For instance, the hyper-detailed, computer generated environments in Gantz work well for creating an eerie mood in that comic. Stick those same backgrounds in a comic like Sexy Commando Gaiden - and that comic would be ruined. The backgrounds would just clutter the panels and distract from the characters and humor.